ČálliidLágádusa birra CL-Sámi academica GirjjálašvuođaguovddᚠOktavuohta
  Gálvoseahkka lea guorus
 
Šaddonamahusat
Ovdasátni
Čilgehusat ja oanádusat
Láidestat
Šáddonamahusat: systemáhtalaš logahallan
Šaddonamahusaid sámegiel ohcu
A-Á-B
S
R
O-P
K-L-M
H-I-J
F-G
D-E
C-Č
Š-T-U-V
Suoma-, ruoŧa- ja dárogiel namahusaid ohcu
A-B-C
T-U
S
R
O-P
M-N
L
K
I-J
G-H
F
D-E
V-Å-Ä-Ö-Ø
Dieđalaš namaid ohcu
Gáldut
Ovdasátni

Dán gihppagačča ávdnasat leat čoggon jagiid guhkkodahkii. Vuosttas logahallamat gárvvásmuvve 1980-logus ja šadde dasto muhtun muddui Pekka Sam-mallahti stuorra sátnegirjái (1989). Jurdda iehčanas olggosaddojumis bázii goit vuoiŋŋastit. Dat eallái ođđasis easka jahkeduhátmolsumis, go čájehišgođii, ahte šládjanamahusat dárbbášuvvojit maiddái sierranas loga­hallamin, mas daid lea álki rohttet, go fal dovdá dieđalaš dahje muhtun dav­vigiel namahusa. Dalle das šadde oasit maid Warenberg & al. girjái (1997) ja Piia Juntunen čállosii (2001)

Vuolggasadjin listtuid čohkkemii lei álgoálggos skuvllaid dárbu fidnet syste­máhtalaš namahusaid sámegiel oahpahussii. Čállojuvvon gáldut, nugo Qvig­stad’ boares logahallan (1901), eai ole gokčat dárbbuid – eaige dat leat álkit fáhte-mis. Stuorra sátnegirjjiid, nugo Nielsena ja Lagercrantza, fáttáid mielde ordne-juvvon listtut maid leat váilevaččat ja váddásat geavahit. Oahpponeavvuid ráh-kadeapmi ja girjjiid jorga­leapmi lea leamaš váivválaš, go álbmotlaš šaddonama-husat ja šaddoosiid namat eai njuolga heive­ biologalaš tearbman.

Máŋggat olbmot leat váikkuhan namahusaid loahpalaš hápmašuvvamii, nu má±ggat ahte buohkaid ii sáhte oppa máinnašitge. Dás dušše moadde nama: Esko Aikio, geas lean ožžon reakšuvnnaid ja kommeanttaid guhkebušge list­tuide; Káre Elle Gaup gean eallju ja ᚚedovdamuš lea beastán mu má±gga mohkis dáro- ja sámegiel birrasis; Pekka Lukkari ja Ilmari Mattus, guđet leaba bargan seammalágan ᚚiiguin, PL girjedujiiguin ja IM anárašgiela olis; Pekka Sammallahti, guhte lea ieš hutkan dahje gávdnan moanaid namahusaid; Lars Henriksson Simma, gean dieđut Geagganeanu máttabealde leat leamaš hui mávssolaččat; ja Pertti Uotila, guhte lea gierdavaččat oahpistan biologalaš systematihka ja davviriikkalaš namahusaid máilbmái. Sidjiide ja nu maid eará veahkálaččaide stuorra giittus. Giitosat maid Dutkanguovddáža sámegiela lávdegoddái barggu ovddideamis ja ieš Dutkanguovddážii go dat lea dohkkehan čállosa iežas sámegiel girjjiid ráidui.

Ohcejogas geasset 2005 Samuli Aikio