ČálliidLágádusa birra CL-Sámi academica Girjjálašvuođaguovddáš Oktavuohta
  Gálvoseahkka lea guorus
 
Vi leser sørsamisk
Anders Fjellner
Ella Holm Bull
Gustav Kappfjell
Joejkeme jeala
Nils Mattias Andersson
Nils Mattias Andersson (1882 – 1974)

Raaktan beagkoes sjidti, Nils Mattias Anderssonen vuelie Åvlavuelien råantjoeh. Goh Sveerjen Radijove 1960-låhkosne lij Saepmien mietie vuelkeminie båeries joejkemh baantese dïbreldehteminie, dle lin Dearnan-dajvesne tjöödtjestamme goh daate vuelie govledæjjide joekoenlaakan dïjpi. Dan mænngan hov lea vijriehkåbpoe jakseme, Israel Ruongen jarkoestimmesne sveerjengïelese jïh englaantengïelese Renhjorden på Oulavuolie, The Herd on Oulavuolie (1969, 1997). Nils Mattias Anderssone daennie mojhtesevuelesne tjïelke soptseste aerpievierhtien vuajnoem almetji vaasemen bïjre - almetjen jielemem jïh jaamemem ij naan loedth eatnamisnie laehpieh, mohte mearan annje guhte joem satnem måjhta dle ektievuekien mojhtesisnie læjhkan jielieminie.

Altese maanabaelijste soptseste guktie eevre jeatjhlaakan dejpelatje båatsoeburride. Bovtse lij låemtebe, jïh goh edtjin barre naan biejjien jijjien bovtsi luvnie ryöjnesjidh, dellie ij lih sïejhme niestiesvoesse meatan gænnah. Aaltoeh dan låemties, utni barre gohtjedh dejtie jïh dle deavese gadtjedh, jïh goh aaltoeh böötin röödtsedh dellie varke aaltoen nualan goegkerdi jestiehti jïh njaami. Daej biejji vierhtieraajterisnie Næjla Meehten lij ojhte smaave båatsoeburrie, idtji stuerebe krievviem åadtjoeh goh akten ålman gaarkh gaegniedin. Jïjtje aaj jeahta, ij guktie gænnah seamma dejpeli: ”Daelie jis, eah sih maehtieh gogka gænnah krievvine jallh jïenehkine juhtedh.”(Jojk – Yoik 1969/1997:118, (tjaelijen jarkoest.)
Gosse lohkijibie murreds boelhkide altese tjiehtesisnie, dellie aaj aervedibie man veaksehke jïh sjiehteles båatsoekarrine ikth lij. Guktie jeatja Dearnan ålma Næjla Meehtem buerkiesti, Næjla Meehte lij gaaje veaksehke jïh vissjeles, provhki dovne vaejsjiem dåalvoehtidh tjoejken, guktie dellie guarkajibie eensi reajnoemænnie hov lij (Ibid). Jïh gosse hujnes boelhkide lohkijibie dle tjoeveribie mujhtedh, Næjla Meehte tjoeveri båatsoem slïejhtedh juktie repmie goegkeji. Voeresbiejjide lij spïtjeburrine jïh åesiestæjjine gïehteleminie, jïh stoerre sårkoem sutnjien goh tjoeveri dejnie aaj slïejhtedh. Eevre gosse dam beagkoes joejkemem baantese dïbreldin, dle Næjla Meehten gåmmebe Aanna garre skïemhtjies. Jïh Israel Ruonge dan vuelien bïjre tjaala, plaeresne Ord och Bild 3/1966, aalkoebaakojne:
” Almetjigaskoe aajmoem gosse joejkstidh lea joejkijasse vihkeles. Mattias Anderssone altese vaajesem vedti aktine tsiehkine – Dearnesne lij – jïh naan gille almetjh desnie govledimmesne, tjamki goltelin jïh ojhte lin meatan dennie byjreskisnie gusnie vuelie lij sjidtieminie. Mattias Anderssone jeehti satne sijhti altese testamentem vihtiestidh.”
(Yoik 1997:122 (tjaelijen jarkoest.))