ČálliidLágádusa birra CL-Sámi academica Girjjálašvuođaguovddáš Oktavuohta
  Gálvoseahkka lea guorus
 

Reivvet kommišuvdnii
 

Myths, Tales, and Poetry from Four Centuries of Sámi Literature
 

Elvesang
 

Miššuvdna, girku ja oahpahus

1700-logu álgogeažis Ruoŧa miššondoaibma beavttálmuvai dahje effektiviserejuvvui. Dan olis viidánii girkohuksendoaibma ja miššuvdna davásguvlui, ja jagi 1701 huksejuvvojedje girkut Guovdageidnui ja Ohcejohkii ja sárdnestoboš Ávjovárrái. Norgga bealde Thomas von Westen nammaduvvui sámemiššuvnna njunušin man Miššonkollegium Köbenhápmanis jođihii.


Guovdageainnu girku, mii huksejuvvui 1701.

Sihke Ruoŧa ja Dánmárku-Norgga bealde sámemiššuvdna doaimmai pietismma vuoiŋŋas. Pietisma lei lihkahus-lihkadus. Olmmoš ieš galggai dovddastit suttuidis ja dahkat jorgalusa, rohkadallat ja eallit bassi eallima.Sámiidhárrái vuittii sin sieluid kristtalašvuhtii go lágidii bassi čállosiid sámegillii ja oahpahii ja sárdnidii sámegillii.

Pietismma áigodat bisttii 1700-logu lohppii. Dan rájes čuvgehusáigodat ja rationalisma ráđđegođii miššuvdna- ja oahpahuspolitihka Sámis. Dánmárku-Norgga bealde girkoeiseválddit vuostálastigohte sámegiela geavaheami miššon- ja čuvgehusbargguin, ja jagi 1802 maid nogai Miššonkollegiuma ovddasvástádus jođihit sámemiššuvnna. Sullii 1820 rájes 1860 rádjái eiseválddiid oaidnu veaháš smiđui sámegiela geavaheami ja ovddideami hárrái oahpahusas. Muhto sullii 1860 rájes oaidnu nuppástuvai álfárot, ja dan rájes gitta 2. máilmmesoađi rádjái eiseválddit vuojihedje garra suddadan- dahje dáruiduhttinpolitihka man leat čilgen oahppogirjjis: Sápmi / Norga 1751-1940.

Ruoŧŧa nanne miššuvnna

Stuorra davviriikkaid soađi (1709-1720) maŋŋá bođii friddjavuođaáigi, ja ruoŧŧilaččat oaidnigohte čuovgadet boahtteáiggi. Muhto nu ii lean sámiid hárrái. Ruoŧa eiseválddit dáhtto dál ollásit koloniseret Sámi eatnamiid. Dan sáhtte dahkat miššuvnna vehkiin, nappo čatnat sápmelaččaid nannoseappot Ruoŧa riikii. Jos dán ulbmila galggai nagadit ollašuhttit, de lei dárbbalaš oažžut sápmelaččaid fásta ássin. Ulbmilin lei oažžut sápmelaččaid bargagoahtit eanadoaluin ja šaddat eanadoallin. Dan ovdii eiseválddit rahčagohte. Dasa lassin lei dárbu oaččuhit eambbo ođđaássiid sámi guovlluide.

Juo 1600-logus Ruoŧa eiseválddit prentehedje áppes- ja measso- dahje áltárgirjjiid sámegillii. Dat ledje bihtán- ja lullisámegillii. Ruoŧa girkogiehtagirji jorgaluvvui ja prentejuvvui Durdnos- (davvi-)sámegillii namain Manuale Lapponicum (1648).


Nils Andersson áppes- ja meassogirjjiid sisdoalus, prentejuvvon 1619.
Govva: Uppsala Universitetsbibliotek.


Johannes Tornæusa girkogiehtagirji, Manuale Lapponicum, mii lei durdnos- (davvi-)sámegillii, prentejuvvui 1648.  Govva: Uppsala Universitetsbibliotek.


1700-logu álggus jorgaluvvui Ođđa Testamenta lullisuopmaniidda ja muhtun oassi prentejuvvui. Jorgaleaddji lei Lars Rangius, gii lei báhppan Bihtáma Sámis. Liksu sámeskuvlla jođiheaddji Per Fjellström (1697-1764) jorgalii olles Ođđa Testamentta (govva) lullisuopmaniidda. Dat ilmmai jagi 1755.


Olles biibal prentejuvvui lulliguovlluid sámegillii 1811.

Muhtun báhpat áŋgiruššagohte huksehit sierra skuvllaid sámiid várás. Erenoamáš doaimmalaš lei Ubmi proavás Nils Grubb. Son oaččui eiseválddiid addit 1723 jagi skuvlaásahusa, mii galggai ovddidit kristtalašvuođa ja oahpahusa sámi guovlluin. Skuvllat galge huksejuvvot ja oahpahuvvot báhpat geat galge máhttit sámegiela doaimmadettiin sámiid gaskkas. Báhpat galge maid sáhttit čuovvut badje- dahje boazosiiddaid johtináigge. Skuvllain galggai leat sámegiel kristtalašvuođaoahpahus. Danne lei dárbu lágidit eambbo sámegiel oahppo- dahje áppesgirjjiid ja dakkáraččaid. Sápmelaččat galge maid sáhttit oahppat ruoŧagiela jos háliidedje.

Boahtte lávki lei organiseret buorebut oahpahusa Sámis. Skuvllat galge huksejuvvot girkobáikkiid lahka, ja oahpaheaddjin galge báhpat. Dát mielddisbuvttii ahte bohte skuvllat earret eará Johkamohkkái 1732, Árjjapluovvái 1743, Eanodahkii, Čohkkerassii 1744 ja Jiellevárrái 1756.



Kárta: Davvi Girji.

Davimus skuvlla huksenbáiki dagahii soahpameahttunvuođa. Sáhka lei goappá báikái galggai hukset skuvlla, Guovdageidnui vai Ohcejohkii. Skuvla huksejuvvui goit loahpas Ohcejohkii jagi 1728, muhto easkka jagi 1743 lihkostuvai oažžut skuvlla johtui. Álggos lei váttis oažžut mánáid skuvlla vázzit, muhto moadde jagi maŋŋá gohčohalle goittot gávcci nuora álgit skuvlii. Muhtumat bohte gitta Guovdageainnu rájes, omd. Par Mickelsson Manga (Magga). Ávjováris Ohcejohkii fas fertiiga vieljaguovttos Nils ja Anders Parsson Nikki (Nikkinen) vuolgit vázzit "Skuvlahoavdda Hearrá Anders Hellander" skuvlla. Skuvla heaittihuvvui jagi 1750.

Álggos Ohcejohka gulai Guovdageainnu girkosuohkana vuollái, muhto šattai sierra girkosuohkanin jagi 1747. Vuosttas báhppan lei Anders Hellander, gii jagi 1743 rájes lei bargan dáppe oahpaheaddjin. Son geahččalii vuhtii váldit sámegiela ja sárdnidii maiddái sámegillii. Muhto eanaš son gal sárdnidii suomagillii. Hellander finai maid vuolle Deanus sárdnideamen girkus man Thomas von Westen lei huksehan. Dalle son gal garahalai Dánmárku-Norgga eiseválddiide.

Anders Hellander maŋisboahtti Henrik Wegelius, gii lei Ohcejoga báhppan 1757-1765,gal barggai áŋgirit sámegiela vuostá ja gohčodii dan "beatnatgiellan". Son ovddidii suomaiduhttima, mii bisttii Fellman áigái. Jacob Fellman lei Ohcejoga báhppan 1820-1832, ja son doarjjui ja geavahii sámegiela čuvgehusbarggus. Son vikkai oažžut sámegiela oahpahusgiellan, muhto su bajit eiseválddit vuostálaste dan. Suopma lei šaddan Ruošša cára herttotváldin jagi 1809 (easkka 1917 Suopma šattai sierra riikan), ja dađistaga addojuvvojedje njuolggadusat mat gilde geavaheames sámegiela oahpahusas ja girkomeanuin.


Báhppa sárdnideamen olgoáimmu ovddas badjesiiddas dahje čearus.

Guovdageaidnu lei šaddan sierra girkosuohkanin jagi 1673, ja dan vuollái gárte Ávjovárri ja Ohcejohka. Ruoŧa girkut huksejuvvojedje dáidda siiddaide 1701. Guovdageainnu vuosttas báhpat ásse Mázes. Vuosttas báhppa gii ásai girkobáikái, lei Johan Tornberg. Su maŋisčuovvu lei su viellja Anders Tornensis (s. 1625-1705) gean áigge girku huksejuvvui. Anders Tornensis lei barggánis báhppa, muhto son lei nággár ja iešbeaivválaš. Son lei álo riidaleamen ja diggomin guovllu olbmuiguin guollejávrriid ja niittuid alde, sáhtuid ja vuoigatvuođaid alde. Ii ge su leaska ge lean áđat. Diggegirjjit muitalit doarrumiid, jugešvuođa, fallehemiid, buolleviidnevuovdimiid ja roahcamiid báhppaviesus. Okta sudno bártniin Johannes Tornensis (riegádan 1690) fárrii Návutnii ja šattai Thomas von Westena bargoguoibmin ja katekehttan. Eará bártnit ásaiduvve guvlui ja sin maŋisboahttit gullet otne Guovdageainnu Tornensis-sohkii.

Guovdageainnu girkosuohkana Ruoŧa báhpaid sárdnegiella lei eanaš suomagiella, muhto sii sárdnidedje maiddái sámegillii.

Riikkaráji soabadettiin 1751 Guovdageaidnu, Ávjovárri (Kárášjohka) ja bealli Ohcejoga siiddas gárte Dánmárku-Norgga beallái, ja bealli Ohcejogas Ruošša-Suoma beallái. Ohcejoga girku šattai de dás duohko Ruošša-Suoma davimus girkun.

Sámi katekehtat ja miššonbáhpat

1700-logu mielde Ruoŧa miššuvdna oahpahišgođii maiddái katekehtaid, geat galge doaibmat veahkkeoahpaheaddjin. Katekehttan oahpahuvvojedje erenoamážit sámebártnit, geat gazze oahpu báhpaid luhtte. Ohcejoga vuosttas katekehtta lei Pieraš-Piera dahje ruoŧagillii Pehr Pehrsson Clemet (1713-1791), gean maŋisboahttit dál ásset sihke Kárášjogas, Ohcejogas ja Deanus.

1800-logu álgogeažis ruoŧa báhpat digaštallagohte sámeskuvllaid ja katekehtaid doaimmaid ja ávkkiid. Dát dagahii jagi 1818 skuvlaođasmahttima. Eiseválddit de mearridedje nannet johtti katekehtaid doaimmaid ja heaittihit eanaš girkoskuvllaid. Dušše Johkamohki ja Jiellevári skuvllat bisuhuvvojedje.

Eiseválddit ledje dan oainnus ahte johtti katekehtat jukse/jokse eanet ohppiid go girkoskuvllat. Dat sáhtte johtit siiddaid dahje čearuid mielde oahpahit sámemánáid. Katekehttan oahpahuvvojedje dál eanaš ođđaássiid bártnit. Muhto katekehtaid oahpahus uhcán válganii, danne go sis lei váilevaš vuođđooahppu.

Skuvladoaimmat viiddiduvvojedje sámiid gaskii nu gohčoduvvon miššonskuvllaid bokte. Dán ollašuhtii Ruoŧa miššonsearvi mii vuođđuduvvui jagi 1835. Searvi álggahii mánáidruovttuid ja skuvllaid maid stáhta válddii badjelasas jagi 1916 johttisámeskuvllaid ođasmahttima olis.

Jagi 1818 skuvlaođasmahttin lei mielddisbuktán ahte galge nammaduvvot miššonbáhpat geat galge gozihit katekehtaid bargguid. Okta dain lei Petrus Læstadius, beallesápmelaš ja dovddus Lars Levi Læstadius viellja, ja nubbi lei lullisápmelaš Anders Fjellner, gii nammaduvvui miššon- dahje veahkkebáhppan Čohkkerasa ja Gárasavvona guvlui jagi 1821, maŋŋá go lei lohkan báhppan Uppsálas.

Petrus Læstadius ii lean duhtavaš katekehttaásahussii ja dáhtui fas álggahit fásta sámeskuvllaid, mat sáhtte fállat vuđolet oahpu ja guhkit oahpahusa. Sámeskuvllat eai galgan dušše fállat kristtalašvuođaoahpahusa. Sámi mánáin ja nuorain lei maid dárbu oahppat historjjá, geografiija, matematihka ja ruoŧagiela riektačállima. Ja sámegiella dieđos galggai leat skuvllaid váldogiellan.


Petrus Læstadius heasttainis Slompen. J. Cardon Litografiija s. 1840.


Anders Fjellner (1795-1876) eamidiinnis ja nieiddainnis.

Petrus Læstadius lei maid dan oaivilis ahte sámegiela lei dárbu máhttit ii dušše girkomeanuin ja oahpahusas, muhto maiddái duopmoválddiin, danne go Sámis lei dilli rievdan sakka ovddežis koloniserema geažil. Maiddái Anders Fjellner moittii katekehttaoahpahusa ja -bargguid, dannego katekehttan barge eanaš ođđaássiid bártnit, geain lei váilevaš oahppu erenoamážit sámegielas. Son vikkai ráhkadit bargonjuolggadusaid maid mielde katekehtat galge johtit sámebearrašiid luhtte ja oahpahit mánáid. Dađebahábut katekehtat saboterejedje bargonjuolggadusaid.

Danne Fjellner ávžžuhii girkoeiseválddiid oahpahišgoahtit eanetsámegielat katekehtaid ja miššonbargiid. Eiseválddit válde dan vuhtii. Sámi vánhemat ja mánát válde bures vuostá ođđa katekehtaid. Muhtun dain lei beakkán Skuvla-Heike, dahje ruoŧagillii Henrik Nilsson Soppero. Galledettiin Sárevuomi badjesápmelaččaid son beasaiorrut nuvttá go murrii eahketmuoraid sidjiide dan botta go ledje boazomeahcis.

Maŋŋá báhpat vuostálastigohte katekehtaid doaimmaid ja geavahišgohte katekehtaid iežaset reaŋgan.


Katekehtta "Báhppa-Ándaras", Anders J. Sarri (1832-1913) ohppiidisguin.
Govva: Kiruna Kommun/Borg Mesch.

Jagi 1846 eiseválddit mearridedje ođasmahttima mii muhtun muddui čađahuvvui. Dan ulbmilin lei heaittihit johtti katekehtaid ja baicce nannet sámegiela oahpahusgiellan. Oahpahusgiellan galggai lean giella man guovllu eanetlohku hálle dahje hupme. Jos eanetlohku hálle sámegiela, de galggai oahpahus dáhpáhuvvat sámegillii, muhto oahpaheaddji galggai bajit dásis sáhttit geavahišgoahtit ruoŧagiela oahpahusas. Sámeguovllu skuvllain šattai de sámegiella oahpahusgiellan, ja doppe gos ruoŧŧelaččat ledje eanetlogus, šattai fas ruoŧagiella oahpahusgiellan.

Jagi 1842 Ruoŧŧa mearridii álggahit geatnegahtton álbmotskuvlla. Dát mielddisbuvttii ahte geavahišgohte fásta sámeskuvllaid maiddái eará mánáide go sámemánáide. Jagi 1877 skuvlaođasmahttin ollašuhtii dan, ja dasa lassin šattai ruoŧagiella dál oahpahusgiellan.

Ii ge das galle. Jagi 1896 ođasmahttin čanai sámeguovlluid skuvladoaimma riikka álbmotskuvlla njuolggadusaide. Oahppoáigi galggai leat vihtta jagi ja seamma fáttát go álbmotskuvllas. Oahpahus galggai jos vejolaš dáhpáhuvvat ruoŧagillii. Ruoŧagiella goittot galggai leat skuvlla oahpahusgiellan loahppajagiid. Ruoŧaiduhttin lei čalmmus.

Juovllaidáigge 1848 Anders Bær sáhtašii katekehta Kollström Muonioniskkis Álahedjui. Dá oassi su čállosis dan mátkki birra:

Kollström sárdnidii daid juovlabasiid Guovdageainnu girkus 1848, dasgo ii mis lean báhppa ovdal go njukčamánus, dikki botta.....

Moai vuoddjáime Kollströmiin maŋŋel juovlabasiid Álahedjui. Kollströmis lei dat gádnosaš buolleviidnegágga badjel lahkiin viidni siste maid son lei Muoneváris váldán. Go moai leimme boahtán Roavvotluohká vuollái, de báhppa Kollström válddii viidnegákkas bajás ja gohčui mu njorret alccesis jugástaga. Mun njorrejin aitto báhppii jugástaga. De moai ain vulggiime ja bođiime sevnnjodettiin Luossačaza ala. De bisáneimme guođohit munno herggiideame. Moai buorádalaime das iehčame báhpain dan botta go hearggit guhto, báhppa viidnegákkain ja mun fas láibeseahkain ja vuodjaskáhpuin. De moai vuoddjáime ain ja bođiime Skárrejávrrážiid ala, de báhppa on čuorvvui mu dollet ja boahtit alccesis njorret jugástaga. Mun njorrejin aitto on jugástaga báhppii. Báhppa šattai nu gárremiidda, illá gerresis bisui. Go moai Biggejávrái lahkanišgođiime, de moatte háve čuorvvui son mu dollet ja boahtit iežas njulget, go son lei fierralan gardnjilbeale ala gerresis nuvt ahte nuppiin gieđain doallá geresravddas gitta ja nuppiin gieđain fas gardnjiliin doarju ja gesso gardnjilbeale alde.


Kárta: Davvi Girji.

Thomas von Westen

Dánmárku-Norgga bealde nammaduvvui 1700-logu álggus Thomas von Westen sámi miššonbarggu oaivámužžan. Dan stivrii Miššonkollegium Köbenhápmanis. Von Westena bargosadjin šattai Troandima katedrálaskuvla, mii jagi 1717 rievdaduvvui Seminarium scholasticum (miššonskuvlla) ásahussan.

Deaŧalaš oassi miššonbarggus lei dahkat miššonmátkkiid Sápmái, ja von Westen vulggii dasa mielde olles váimmustis. Giđđat 1716 son vulggii vuosttas mátkái davvi Sápmái, mii bisttii sullii jahkebeali. Muhto guovtti maŋit mátkái 1718-19 ja 1722-23 son golahii olles jagi goabbái ge. Dáin mátkkiin son čohkkii sápmelaččaid, sárdnidii sidjiide ja dutkkai sin oskkudili. Son čállá miššonsearvái: Mun lean ožžon ollu sápmelaččaid dovddastit suttuideaset.

von Westen ásahii miššonbiriid gitta Várjjaga rádjái, huksehii skuvlavisožiid, sárdnestobožiid ja girkuid ee. Unjárgii, vuolle Detnui, Davvesiidii ja Mázii. Ja son oahpahii miššonbargiid geat sáhtte johtit Sámis ja oahpahit ja sárdnidit sámegillii.

Thomas von Westen bivddii su oahppi ja mielbargi Morten Lund jorgalit Luthera uhca katekismusačča davvisámegillii. Dat ilmmai 1728:s. Dat lei sihke dánskka- ja sámegillii. Katekismusaš sáddejuvvui sámegielat guovlluide ja geavahuvvui oahpahusas. Okta von Westena ohppiin, Knud Leem, geavahii dan viššalit go nammaduvvui miššonbáhppan davvisámiid várás 1725:s (geahča vuollelis).

Troandima bisma Peder Krogh vuostálasttii von Westena giellapolitihka, ja son geahččalii dáruiduhttit oahpahusa ja sártniid von Westen jápmima (1727) maŋŋá.


Thomas von Westen (1682-1727).


Bisma Peder Krogh (1654-1731).


Morten Lund (1686-1757) sámás jorgalan Luthera uhca katekismusaš, mii ilmmai 1728:s.

Muhto Thomas von Westena giellaoaidnu vuittii fas 1740-logus, ja ođđa miššonnjuolggadusat ja "sámeskuvlaoahpaheddjiid" njuolggadusatdeattuhedje sámegiela geavaheami čuvgehusbarggus. Ásahuvvui fas ođđa miššonskuvla, Seminarium Lapponicum, mii galggai oahpahit miššonbargiid ja jorgalit ja doaimmahit bassičállagiid ja oahppogirjjiid sámegillii.

Knud Leem

Miššonskuvlla, Seminarium Lapponicum, jođiheaddjin ja professorin šattai Knud Leem. Son lei leamaš Thomas von Westena oahppin. Sámegiela lohkama maŋŋá son nammaduvvui miššonbáhppan Porsáŋggu ja Lágesvuona guovlluide jagi 1725. Jagi 1728 son šattai Dálbmeluovtta/Álaheaju guovllu suohkanbáhppan, ja jagi 1734 Avaldsnes-guovllu suohkanbáhppan Mátta-Norggas. Jagi 1752 máhcai Troandimii jođihit miššonskuvlla. Son barggai von Westena vuoiŋŋas gitta dassái go jámii jagi 1774.

Seminarium Lapponicumdeaŧalaš bargun lei doaimmahii sámegiel girjjiid. Barggadettiin miššonbáhppan Knud Leem oahpásmuvai Porsáŋggu ja Lágesvuona guovlluid sápmelaččaiguin ja oahpai sin suopmana. Dán suopmana son geavahii vuođđun go bargagođii davvisámegiela čállinvugiin oktiiráđiid Anders Porsangeriin. Son almmustahtii davvisámegiel grammatihka 1748, sátnegirjjáža 1756, katekismusačča 1763, áppesa 1767-68 ja loahpas velá stuorra sátnegirjji 1781. Leem deaŧaleamos mielbargi lei davvisámi báhppa ja girječálli Biret-Ánder - Anders Porsanger (geahča neahtas su čállinvuohkebargguid birra). Vaikko Anders Porsanger jorgalii ollu ja čálii maiddái girječállosiid Knud Leema ovddas, de Leem lea maŋit áiggis ožžon measta buot rámi ja gutni.

Seamma jagi go Leem jamii, 1774, Seminarium Lapponicum heaittihuvvui, ja ođđa dáruiduhttinvuoigŋa bisttii 1800-logu álgui. Dán áigodagas guokte dánskalačča leigga bisman ja gáibideigga ahte buot sártnit ja oahpahus galge dáhpáhuvvat dárogillii, dahje rievtti mielde dánskkagillii. Nubbi dan guoktás oaivvildii ahte sámegiella ii oppanassii ge heiven govviidit vuoiŋŋalaš jurdagiid ja áššiid. Su oaivila mielde sámegiella lei gáržžiduvvon govvet dušše oinnolaš ja áddehahtti áššiid.

Anders Porsanger

Miššonpolitihka rievdama vuoiŋŋa šattai gillát ee. báhppa Biret-Ánde - Anders Porsanger (1735-1780), vuosttas davvisápmelaš gii válddii alit oahpa. Biret-Ánde lei riegádan Leaibevuonas Porsáŋggus jagi 1735 ja duššai oktan bearrašiinnis go ledje mátkkis fatnasa mielde Dánmárkui čakčat 1780.

Biret-Ánddes ledje buorit lohkan- ja oahppanattáldagat. Dan fuomášii Troandima bisma jođedettiin Davvi-Sámis 1750-logu álggus. Go Knud Leem nammaduvvui miššonskuvlla, Seminarium Lapponicum, jođiheaddjin ja professorin, de son háliidii sámi bargoguoimmi gii máhtii sihke dánskka- ja sámegiela ja sáhtii su veahkehit oahppo- ja sátnegirjebargguin. Danin šattai Biret-Ánde bismma doarjagiin. Troandimis Biret-Ánde doaimmai guokte áigodaga. Vuos jagi 1752 rájes muhtun jagi ovddosguovlluid dan botta go lei miššonskuvlla oahppi, ja dasto jagi 1766 rájes jagi 1770 rádjái. Son lohkagođii teologiija Köbenhápmanis jagi 1759 ja válddii teologalaš dutkosa dahje eksámena jagi 1761 buriiguin árvosániiguin. Seamma jagi son nammaduvvui Várjjaga ja Deanu guovlluid miššonbáhppan.

Sihke Leem ja Troandima bisma rámideigga Biret-Ándde máhtolašvuođa, ja danne bisma dáhtui Biret-Ándde máhccat fas Troandimii veahkehit Leema gii dál lei buohcci ja boarásmuvvan. Muhto bismma oaidnu Biret-Ándde hárrái nuppástuvai johtilit go Biret-Ánde gáibidišgođii eanet bálkká barggu ovddas. Ja ii das galle. Biret-Ánde háliidii maid šaddat miššonskuvlla professorin Leema maŋŋá. Bisma oaivvildii dál ahte Ánde lei šaddan menddo allamielalažžan, iešbuorrin ja vuovdnájin. Vuovdnájin son gal várra lei ge šaddan. Son lei álelassii ruhtaheađis ja gáibidii álelassii bálkálasáhusa, dan botta go válddii badjelasas lassibargguid. Dasa lassin son maid barggai Leema ovddas. Danne bisma árvalii Miššonkollegiumii ahte lei doarvái ahte Anders Porsanger nammaduvvo dušše lektorin ii ge professorin, danne go dákkár virgi "sáhtášii dagahit sutnje eanet olggosgoluid ja čeavludit su ealligoahtit gorges eallima."

Biret-Ánde lei várra čeavlás olmmoš, ii ge lean botnjamis ja vuortnuheames. Danne oaččui váttisvuođaid bajiteiseválddiiguin, geat dohkkehedje sápmelaččaid bálván muhto eai njunušin.

Vuorddedettiin nammadeami ođđa virgái Biret-Ánde vulggii Københápmanii 1770 ja lei doppe 1771 ođđajagemánnui. Dánmárkku greavva Holstein lei bivdán Biret-Ándde boahtit dohko veahkehit uŋgarlaš gielladutki Sajnovics, gii lei oahppan veaháš sámegiela mátkkoštettiin Davvi-Sámis moadde jagi ovdal. Son lei gávnnahan ahte sámegiella ja uŋgargiella ledje fuolkegielat. Muhto son ii lean duhtavaš sámegiel čállinvugiin ja háliidii geavahišgoahtit čállinvuogi mii lei lagabus uŋgargiela. Dán barggus de galggai Biret-Ánde su veahkehit (geahča neahtas čállindáiddu birra).

Dilli gal ii buorránan Biret-Ándde guovdu go Marcus Bang nammaduvvui bisman jagi 1773. Son njulgestaga vašuhii Porsangera. Dan sivvan sáhtii lean go Bang vuostálasttii sámemiššuvnna doaimmaid ja dannefuonášii ja olgguštii sápmelaččaid. Danne Biret-Ánde ii fidnen Troandimis báhppavirggi, man lei ohcan. Girkoeiseválddit háliidedje dál Biret-Ánddes beassat eret Troandimis ja sáddet su davás Sápmái gosa gulai.Miessemánus 1772 son nammaduvvui suohkanbáhppan Davvi-Sápmái Čáhcesullo guvlui, ja davás fárrii ahttašuvvan ja vuollánan olmmoš. Jagi maŋŋá bisma Bang sáddii sutnje jearaldaga ahte lei go jorgalan Apostaliid sámegillii. Biret-Ánde vástidii ahte son lei jorgalan "buot jagi Evangeliumiid", muhtun sálmmaid, 1. Movssesa girjji ja sámi grammatihka. Muhto go ledje nu fasttet láhtten su vuostá Troandimis, de lei addán daid "Hr. Vulcanusii". Son lei boaldán buot.

Biret-Ándde birra jaskkodii. Muhtun čállosis Gerhard Sandberg, gii lei Várjjaga ja Deanu guovlluid miššonbáhppan 1770-logus, čállá ná Biret-Ándde birra:

Anders Porsanger lei oahppan olmmoš ja čeahpes báhppa, go barggai sápmelaččaid ja dáččaid gaskkas. Son hálddašii virggis bures. Kristtalažžan sus ledje váilivuođat sihke jurddašan- ja eallinvuogi dáfus, muhto dát ii lean nu stuorra váili.

Anders Porsanger lei vuosttas davvisámi girječálli. Dađe bahábut leat áimmuin dušše su dárogiel čállosat ja divttat, mat leat hui romantihkalaččat ja virkot.

Mátkkoštettiin Köbenhápmanii eamidiin, guvttiin nieiddain ja bártniin skiipa vuojui Lulli-Norgga rittu olggobealdegolggotmánu 10. beaivve 1780, ja oppa bearaš duššai. Njealját mánná lei jápmán ovdal.


Biret-Ándde – Anders Porsanger giehtačálus.

Garra-Jorta

Sullii oktanaga Anders Porsangeriin lei islándalaš Olav Josephsen Hjort (1740-1789) miššonskuvlla Seminarium Lapponicum oahppin. Su lei skuvlii lágidan bisma Gunnerus. Maŋŋá son válddii teologalaš dutkosa Københápmanis fuones árvosániiguin. Jagi 1770 son nammaduvvui Porsáŋggu sámiid miššonbáhppan. Jagi 1774 son sirdojuvvui Guovdageidnui, gos son lei báhppan 1780 rádjái. Son jámii 1789.

Olav Josephsen Hjort gohčoduvvui Guovdageainnus Garra-Jortan danne go son nu garrasit vuostálasttii pietisttalaš moriidusa, dahje "čuorvuid", mii lei leavvan dohko Durdnosleagis, ja maiddái danne go nu áŋgirit doarjjuidáruiduhttima, dahje rievtti mielde dánskkaiduhttima. Son vuostálasttii sámegiela geavaheami oahpahusas ja sártniin. Solžža mielde son jođii maiddái sámi bearrašiid mielde ja ribadii sis sámegiel girjjiid, earret eará Morten Lund sámás Luthera uhca katekismusaš, mii ilmmai 1728:s.


Guovdageainnu boares skuvla, govvejuvvon 1880-logu álggus.
Govva: Sophus Tromholt.

P. V. Deinboll

1800-logu álggus girkoeiseválddiide čielggai ahte dárogiel sárdnideapmi ja oahpahus ii lean bajidan sámiid čuvgehusdási. Baicce lei geavvan nuppeguovlluid. Dáid áiggiid Davvi-Norga šattai sierra bismagoddin ja virgái nammaduvvui bisma gii beroštišgođii sámiid čuvgehusbarggus. Buorre bargoguoibmin bisma fidnii P.V. Deinboll, gii nammaduvvui Čáhcesullo báhppan Nuorta-Finnmárkui jagi 1816. Deinboll válljejuvvui Stuorradikki áirrasin 1821 ja 1824. Sihke báhppan ja politihkkárin son ražai garrasit ovddidit čuvgehusbarggu, erenoamážit sámiid gaskkas. Son lei dan oskkus ahte čuvgehus ja sárdnideapmi galggai dáhpáhuvvat sámiid iežaset gillii. Danne lei dárbu oahpahit sámegielat báhpaid ja oahpaheddjiid ja lágidit oahppogirjjiid ja eará girjjálašvuođa sámegillii.

Deinboll evttohii vuođđudit sierra oahpaheaiskuvlla Finnmárkku várás. Evttohusa doarjjui bisma. Nu Norgga Stuorradiggi mearridii álggahit oahpaheaiskuvlla, mii doaibmagođii Runáššis/Trondenesas Romssa fylkkas jagi 1826. Dalá maŋŋá bisma evttohii sirdit skuvlla Buolbmágii, danne go sápmelaččat eai háliidan ohcat Runáššái. Muhto nu ii dáhpáhuvvan. Skuvla sirdojuvvui Romssa gávpogii jagi 1848, gos dat lea leamaš dan rájes.

Oahpaheaiskuvla galggai maiddái addit saji sámegielat ohppiide ja dasa lassin oahpahit sámegiela dáčča ohppiide geat háliidedje bargat sámegielat guovlluin. Skuvla muhtun láhkai jotkkii giella- ja oahpahuspolitihka maid Seminarium Scolasticum (1714-1727) ja dasto Seminarium Lapponicum (1752-1773) ledje doaimmahan.

Dáid ásahusaid ledje álggahan báhpat geat jáhkke nannosit ahte miššonbargu sámiid gaskkas galggai dáhpáhuvvat sin iežaset gillii ja ahte sápmelaččat galge oahpahuvvot dákkár bargui.


Peder Vogelius Deinboll (1783-1874), govvejuvvon 1863.
Govva: Finnmárkku Fylkkabibliotehka.

Nils Vibe Stockfleth

Deinbolla maŋisboahtti lei N.V. Stockfleth. Son bođii báhppan Čáhcesullui 1825:s. Doppe son barggai báhppan moadde jagi ovdal go ozai Davvisiidda báhppavirggi. Jagi 1832 rájes son lei Oslo universitehta sámegiela oahpaheaddjin ja dutkin.

De go Deinboll nu maiddái Stockfleth bealuštii sápmelaččaid vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sin iežaset gillii. Jagi 1848 son oaččui eiseválddiid mearridit ahte galgá deattuhit sámegiel máhtu go bidjet virgái báhpaid sámi guovlluin. Son maid doarjjui kvenagiela geavaheami kvenagielat guovlluin Davvi-Norggas. Son oaivvildii ahte eiseválddit galggašedje meannudit kvenaiguin seamma láhkai go sápmelaččaiguin. Ollugat geat dorjo su miššon- ja čuvgehusbarggu sápmelaččaid guovdu, eai dohkkehan ahte kvenaiguin galggai meannudit seamma láhkai. Kvenat ledje fárren Norgii eaktodáhtus, ja danne eai galgan oažžut sierravuoigatvuođaid. Sápmelaččat ledje ássan dáppe agi beaivve ja danne galggai singuin meannudit láđđáseappot.

Álggos Norgga eiseválddit dorjo Stockfletha giellapolitihka, muhto 1800-logu gaskkamuttu rájes Norgga Stuorradiggi vuostálastigođii sámegiela, ja erenoamážit suomagiela geavaheami oahpahusas ja sártniin. Jagi 1851 Stuorradiggi juolludii ruđaid fondii mii galggai doarjut dárogieloahpu nannema. Álggos ožžo doarjaga skuvllat mat galge oahpahit sámemánáide dárogiela guovlluin gos lei vejolaš nannet dárogiela. Guovlluid gohčodedje dáruiduhttinguovlun, ja dat lei davimus Norgga riddu. Muhto dađistaga foanda, mii lei ožžon nama Finnefondet, juolludii ruđaid doaimmaide mat galge nannet dárogieloahpu suomagielagiid gaskkas.

Stockfletha giellaoaidnu vuoittahallagođii, ja dáruiduhttinpolitihkka vuhttogođii. Dađistaga jahkečuohtemolsuma áigái eiseválddit adde lágaid ja njuolggadusaid mat deattuhedje ahte dušše dárogiela galggai geavahit sártniin ja oahpahusas.

Stockfletha sámás lágidan girjjit: Sámi gramamtihkka, lohkangirji, dáru-sámi sátnegirji, Sálmmaid girji, Dr. Morten Luther uhcit katekismusaš (1837), biibalhistorjá ja Ođđa Testamenta, mii almmustuvai 1840 (geahča eambbo neahtas sámi čállindáiddu birra).


Nils Joachim Christian Viebe Stockfleth (1787-1866) ja su eamit.

Biibal davvisámegillii

Dánskalaš gielladutki Rasmus Rask ja norgalaš báhppa Nils Vibe Stockfleth álkidahtiiga davvisámegiel čállima go válddiiga atnui sierra sámegiel bustávaid (geahča neahtas sámi čállindáiddu birra). Sudno bargguid ovddidii viidáseappot Jens Andreas Friis (1821 - 1896), gii lei Oslo universitehta sámegiela ja suomagiela professorin 1866 rájes. Su davvisámegiel čállinvuohki lea seilon gitta otnážii go olles Biibal almmustuvai dáinna čállinvugiin 1895:s.

Norgga biibalsearvi dáhtui de Friisa váldit badjelasas dárkkistit jagi 1840 almmustuvvan Ođđa Testamentta. Dasa lassin oažžut jorgalit ja lágidit olles Biibbala davvisámegillii. Son fidnii mielbargin Jáhkoš-Lásse, Lars Jacobsen Hætta (1834 - 1896), gii lei leamaš mielde Guovdageainnu vuostálastimis dahje stuimmis 1852. Jáhkoš-Lásse lei dubmejuvvon agibeaivve giddagassii Akershusladnái. Čohkkádettiin ladnis son oaččui oahpu Fiissas ja nu álggahii jorgalanbarggu. Maŋŋá searvvaiga teologa ja dutki Just K. Qvigstad (1853-1957) ja návuonsápmelaš ja oahpaheaddji Salomon Nilsen (1859 - 1916) dárkkistanbargui.

Go Biiibal galggai prentejuvvot, de Biiibalsearvi ii nákcen ruhtadit dan. Searvi de geassádii barggus prentehit olles Biibala. Dan sivvan orru leamen dáruiduhttinpolitihkka, mii lei báidnán searvvi njunnošiid ja muđuid girkoeiseválddiid. Dán dili gal ii dohkkehan Johannes Skaar (1828-1904), gii nammaduvvui Davvi-Norgga bisman jagi 1885. Bisma Skaar eattui garrasit go Girkodepartementa ii juolludan veahášge prentendoarjaga. Son de vuođđudii Norgga sámemiššuvnna1888:s (Norsk Finne-Mission), man ulbmilin lei ee. prentehit olles Biibbala davvisámegillii. Datk ollašuvai viimmat jagi 1895. Skaar ii dorjon eiseválddiid dáruiduhttinpolitihka, ja danin sápmelaččat gohčodišgohte su sámebisman.

Jáhkoš-Lásse beasai oaidnit prentejuvvon Biibala jagi 1895. Su stuorra jorgalanbargu, masa son lei ollu jagiid ja searaid golahan, lei ollašuvvan, nu mo ieš čálii, "ovdal go gohččojuvvon dán máilmmis." Son jámii jagi maŋŋá.

Eanaš girjjit mat almmustuvve ovdal 1900, ledje nappo kristtalašvuođa čállosat ja moanat giellaoahppagirjjit, mat ledje lágiduvvon dáččaid namas. Muhto gávdnui gale vuorkkás gárvves giehtačálus, Muitalusat, maid Anders Persen Bær ja Lars Jacobsen Hætta leigga čállán čohkkádettiin Akershusladnis maŋŋá Guovdageainnu vuostálastima jagi 1852. Giehtačállosa doaimmahii girjin professor Knut Bergsland, ja dat almmustuvai easkka jagi 1958. Dasa lassin lei Návuona sápmelaš ja oahpaheaddji Anders Johnsen Bakke lágidan ja prentehan iežas girjelágádusa bokte sálbmagirjji Kristtalaš Sálbmagirji jagi 1860. Son lei ieš jorgalan eanaš sálmmaid sámegillii.

Anders Johnsen Bakke lei riegádan 1819 Skiervvá guovllus Davvi-Romssas ja álggii oahpaheaddjin Návutnii 1842 ja barggai doppe gitta dassái go luobai virggis 1883. Ánde Jovnnabárdni, nu go son iežas gohčodii, barggai eallinagis dáruiduhttinpolitihka vuostá. Son váidalii juo 1852 bismii ahte sámemánát eai ádde oahpahusa danne go dat dáhpáhuvá dárogillii. Danne galggašii oahpahus leat sámegillii, ja nu bivddii bismma sáddet gássa sámegiel girjjiid.

Dalle lei Ánde Jovnnabárdni juo searvan leastadiuslaš lihkadussii mii lei viidánan Návutnii Jáhkošiid siidda mielde. Badjeolbmot dahje boazosámit ledje geasset 1850 ja 1851 johtán dálus dállui ja sárdnon: Daga buorádusa, čuorvvo Jesusa nama! Nu Guovdageainnus go Návuonas ge dáhpáhuvve stuimmit, ja eiseválddit navdigohte fargga Ándde lihkadusa hoavdan ja bidje su giddagassii oanehat áigái.


Ánde Jovnnabárdni (1819-1884) lágidii iežas girjelágádusa bokte sálbmagirjji "Kristalæš Salbmagirji" 1860. Son lei ieš jorgalan eanaš sálmmaid sámegillii.

Jagi 1858 fáldi váidalii Romssa oahpaheaiskuvlla jođiheaddjái ahte Anders Johnsen Bakke lei vuođđudan joavkku mii vuostálasttii buot dárogiel geavaheami skuvllas. Ánde ii fuollan dáruiduhttinlasáhusa, várra danne go lei ásahusa vuostá.


Guovdageaidnulaš Jáhkoš-Lásse – Lars Jocobsen Hætta (1834-1896) gii jorgalii biibbala davvisámegillii. Govva: Tromsø Museum.


Oahpaheaddji Salamon Nilsen (1859-1916) dárkkistii davvisámegiel Biibbala. Son lei riegádan Návuonas. Son lei ollu jagiid oahpaheaddjin Porsáŋggus ja lei maiddái muhtun áigge sátnejođiheaddjin. Govva: Noras ANS vuorká.