ČálliidLágádusa birra     CL-Sámi academica     Oktavuohta    
  Gálvoseahkka lea guorus
 

ČálliidLágádus ohca oarjjelsámi lágádusdoaimmaheaddji ja julevsámi lágádusdoaimmaheaddji
 

Davvisámi báikenamat girjin
 

Girjedoalut girjjálašvuođaguovddážis
 


Beaivi


Govven: Mihkku Solbakk
 
Beaivi lea eallima gáldu, ja lei dološ sámiin hui dehálaš Ipmil. Dasa davvisámit oaffarušše maŋŋá go dat lei leamaš jávkosis máŋga mánu. Sii sávve dearvvašvuođa, bivdolihku ja rohkadalle erenoamážit daid nissooniid ovddas geain ledje váttisvuođa sahkanit. Dás sáhtát lohkat dološ sámi sivdnidanmuitalusa, dahje myhta mii čilge gos sámit leat álggus vuolgán.
 

Beaivvášálbmoga riika   
Ipmil sivdnida beaivvášálbmoga riikka

Ovdal go ođđa máilbmi šattai,  váccašii Ipmil jávregáttis. Doppe lei romis vuoigŋa mii boktalii eatnanvulošvuoiŋŋaid. Eatnanvulošvuoiŋŋat ráhkadedje hirbmat rieja ja huikasa. Ipmil ii liikon dasa maid son gulai. Son čurvii vuoiŋŋaide: "Orrot jaska,  buot vuoiŋŋat! Allet ráfehuhte mu!” Muhto vuoiŋŋat jotke ain čuorvumiin, lávlumiin, huikimiin ja ráhkumiin. Ipmil suhtai ja jurdilii: "Eatnanvulošvuoiŋŋat galmmistit sivvui. Mun ferten gohččut Beaivvi, iežan bártni boahtit deike. Sus leat liegga suotnjarat maiguin son sáhttá jaskkodahttit eatnanvuložiid. Son čurvii: "Beaivi, bija duolljebihtáid sabehiid vuollái ja doama deike bisánkeahttá. Doama deike áhčát lusa. "

Beaivi bođii. Su sabehat šealgádedje dego silbbat ja čuovgi sabetluottat čuvgejedje ija. Beaivvi bártnit gohčodit dáid otne beaivvi geaidnun, dahje lodderáidalassan.
Ipmil dajai iežas bárdnái: "Mun háliidan sivdnidit ođđa ja buoret máilmmi. Ođđa máilbmi galgá leat nu čáppa ahte eatnanvulošvuoiŋŋat girdilit eret go oidnet dan. Dasa mun dárbbašan du veahki, bártnážan”.  Beaivi vástidii: "Lohpidan báitit ja čuovgat du ođđa máilmmi badjel”.

Ipmil dárbbašii álddu go áiggui sivdnidit ođđa máilmmi. Son vieččai álddoža mii njolggástii Bassiváris. Dan son ieš njuovai ja bálkestii dávtti jávrái gos eatnanvuložat ásse. "Dávttis galgabehtet hukset šalddi gaskal sevdnjes eatnanvulošmáilmmi ja almmi. Bálkán oažžubehtet dávttiid go ođđa máilmmi ássit oaffaruššet ipmiliidda.” Vuoiŋŋat doapmaledje hukset šalddi, man bokte Ipmil sivdnidii ođđa máilmmi.

Álddu juolggit šadde máilmmi goađádassan. Biergu šattai eanan. Varrasuonat šadde johkan, ja guolggat šadde mearihis vuovdin. Váimmu son rokkai eatnamii. Meahccevázzi ain otne ge sáhttá gullat váimmu julkimin go son jaskadit čohkká várrenjunis. Álddoža oaivvis Ipmil sivdnidii albmeasi, vai beaivvᚠii boalddáše ođđa máilmmi. Álddu morašlaš čalmmiid son darvvihii albmeassái. Dat šadde Iđitguovssonástin ja Eahkedisguovssonástin.

Ná huksii Ipmil dan ođđa máilmmi gos mii otne ássat. Ráđđejeaddjin dán ođđa máilmmis lea Beaivi. Son báittii, čuvgehii ja liggii máilmmi nu ahte eatnanvuložat jaskkodedje.

Olbmot mat šaddagohte dan ođđa máilbmái, ledje Beaivvi bártnit.


Ođasmahttán 25.01.2017
Almmuhan: Mihkku Solbakk