ČálliidLágádusa birra CL-Sámi academica GirjjálašvuođaguovddᚠOktavuohta
  Gálvoseahkka lea guorus
 
Leat go juovlaskeaŋka diŋgomen?
Áigemearri diŋgot lea 16.beaivve juovlamánus vuoi lea sihkar páhkka joavdá ovdal juovllaid.
 
 


Gundersen, Nils, Gundar-Niljas, r. 1771, j. 1854

Oahpaheaddji ja giellabargi. Gundar-Niljas lei riegádan Deanus 1771 ja jámii Muodáid gildii 1854. Nuorran son gaccai oahpu báhpa Simon Kildal luhtte, go dat lei báhppan Muosáid guovllus 1788-1791. Nu son nammaduvvui Muosáid oahpaheaddjin ja barggai dáppe 1826 rádjái, go dalle nammaduvvui Trondenesa oahpaheaiskuvlla sámegiel oahpaheaddjin. Dáid áiggiid oaččui son maid fálaldaga Norgga Girkodepartementtas jorgalit olles Ođđa Testamentta dahje osiid das sámegillii. Departementa čálii Norgga Bippalsearvái ja árvalii dan máksit Niljasa bálkágoluid. Searvi lei almmatge juo guorrasan árvalussii jorgalahttit bippala Stockflethii, gii dalle lei Čáhcesullo guovllu báhppa. Bippalsearvi árvalii gal maid ahte Gundar-Niljas ja Stockfleth sáhtášeigga bargat ovttas bippaljorgalemiin. Niljas jorgalivččii Ođđa Testamentta sámegillii, ja Stockfleth dárkkistivččii dan.

Muhto Stockfleth háliidii okto bargat ja jorgališgođii bippalteavsttaid dakkaviđe go álggii báhppan Čáhcesullo guvlui. Muhto son fertii dovddahit fargga ahte su giellamáhttu lei heittot ja danne eai šaddan su álgojorgalusat prentejuvvot. Bippalsearvi ain luhtii Stockflethii ja dáhtui su bargagoahtit ovttas Gundar-Niljasiin. Gundar-Niillas de vulggii Čáhcesullui veahkehit Stockflehta jorgalanbargguin. Ja Bippalsearvi galggai de máksit Gundersenii bálkká dan áiggis.

Muhto Stockfleth ii háliidan Gundar-Niillasa veahki ja hilggui su. Sihke Stockfleth ja Bippalsearvi fuonášedje su barggu ja navde su guttahis giellabargin. Nu Gundar-Niillas fertii fas máhccat Trondenesii sámegiel oahpaheaddjin. Muhto sutnje ii lean cieggan ahte son lei lihcohallon, ja son jotkkii jorgalanbarggu ja sáddii bargguid Stockflethii dađistaga go gárvánedje.

Nils Gundersen, Gundar-Niillas, šattai gillát seamma láhkai go Anders Porsanger olmmošagi árat. Niillasis lei eahpitkeahttá buorre giellamáhttu ja -dáidu, vaikko sus ii lean alit oahppu. Manneson de lei Stockflethas vuostemiella sutnje nu ahte lihcui su? Na várra danne go Stockfleth lei iešoaivválaš ja dáhtui ieš váldit rámi, maid su sámás jorgalan Ođđa Testamenta, vai leažžá go Gundar-Niillasa ja Morten-Hánno, duođaid oaččui go almmustuvai jagi 1840. Dan jagi (1840) Gundar-Niljas penšonerejuvvui ja oaččui 2/3 oasi bálkkástis penšuvdnan. Jagi 1821 son oaččui ánsomedálja silbbas su oahpahus- ja giellabarggu ovddas. Eaŋgalas mátkkálaš Arthur de Capell Brooke, gii 1820 finai maiddái Hámmarfeasttas, deaivvai seamma mátkkis Gundar-Niljasa ja namaha su girjjistis ŤA Winter in Lapland and Swedenť, London 1827. Girjjis lea maiddái sárggus dahje tevnnet Niljasis. AaS.