ČálliidLágádusa birra CL-Sámi academica GirjjálašvuođaguovddᚠOktavuohta
  Gálvoseahkka lea guorus
 
Leat go juovlaskeaŋka diŋgomen?
Áigemearri diŋgot lea 16.beaivve juovlamánus vuoi lea sihkar páhkka joavdá ovdal juovllaid.
 
 


Rauni Magga Lukkari

r. 1943. Rauni lea várra eanemus dovddus sámi diktačálli oktan Nils-Aslak Válkeapaä:in. Son lea almmuhan máŋga diktačoakkáldaga, ja lea maiddái bivnnuhis prologa- dahje ávvudiktačálli. 2006 almmuhuvve ge su prologat girjin mas leat maiddá Minna Saastamoinen ivdnegovat Deanuleagis. Lukkari lea vuođđudan iežas girjelágádusa, ”Gollegiella”. Okta lágádusa ulbmiliin lea almmuhit jietnagirjjiid, nu ahte olbmot geat eai leat oahppan lohkat ja čállit sámegiela, sáhttet návddašit divttaid go lohkkojuvvojit álgogillii. Lukkari boahtá Suomabealde Deanuleagis, muhto lea ássan Tromssas maŋimuš moaddelot jagi. Son lea leamaš Sámi girječálliid searvvi jođiheaddji, Tromssa sámi mánáidgárddi hoavda, radiobargi ja doaimmalaš kulturolmmoš.

Rauni Magga Lukkari almmuhii vuosttas girjjis, Jieŋat vulget, 1980:s. Dan girjjis jo geažida son muhtin fáttáid maidda máhccá fas maŋit girjjiin. Nissonovddasteapmi lea čielggas, lohkki bovdejuvvo mielde vásihit makkár árgabeainissona dilli lea. Losses beaivegirji, 1986, mii lei sámi evttohas Davviriikkaid girjjálašvuođabálkkašupmái, gis govvida guokte nissonolbmo. Soai ovddasteaba hui goabbatlágán nissondili, nubbi lea friija ja oahppan olmmoš, nubbi fas sordojuvvon ja sosiálalaččat okto. Girji speadjalastá máŋgga láhkái dan dási mas sámi nissonlihkadus lei álgo 1980-jagiin, muhto dat dattege ii leat digaštalli dahje njulgestaga politihkalaš girji. Lukkaris lea iežas vuohki mo ávkkástallat árbevirolaš dadjanavugiiguin, gos ᚚit eai daddjo njuolgga, muhto geažiduvvojit. Buohkat dattege galget sáhttit áddet mii váldoᚚi lea.

Girjjis Mu gonagasa golle­biktasat / Min konges gylne klćr, 1991 mii deaivat friija ja goargadis nissona. Dát nisu diehtá makkár fápmu sus lea albmá badjel, ovdamearkan dahkko su gieđaid čehppodat, dainna son sáhttá mearridit man guhká su gonagas galgá báitit gollebiktasiiddisguin. Divttat addet lohkkái vejolašvuođa čiekŋudahttit goargadis nissongova gii hálddaša sihke ovddeš ja ođđa máilmmi; namalassii ahte son máhttá árbevirolaš duoji ja sus lea maiddái alit oahpu. Dáinna guovttegearddeš máhtuin lea sámi boahtteáiggis buoret doaivu go dalle go buohkain lei dušše árbevirolaš máhttu.

Rauni Magga Lukkari vuittii sámi lágádusa Davvi Girjji girjjálašvuođagilvvu 1996:s diktačoakkáldagain Árbeeadni. Dát girji lea eanet symbolalaš ja ”girjjálaš”, dáidá maiddái eanet hástaleaddji rabasvuođa dáfus su ovddit girjjiid ektui. Čálli atná vuostegovaid čájálmassan: Riegádeapmi ja jápmin, eadni ja bárdni, dološ já dálá áigi, ironiija ja leaika, ja dákko bokte govvida agálaš nissonvuođa ja makkár hástalus das lea servodagas. Eahpádus lea jávkan, muhto ráhkesvuohta bissu.

Rauni Magga Lukkari lea maiddá olu jorgalan eará girjjálašvuođa sámegillii, sihke okto ja ovttas bártniinis, sihke divttaid ja teáhterbihtáid, sihke islándalaš dovddus poehta-rohkki, Einar Bragi, ja norgalaš drámatihkkára, Jon Fosse.