ČálliidLágádusa birra CL-Sámi academica Girjjálašvuođaguovddáš Oktavuohta
  Gálvoseahkka lea guorus
 
 
 


Nils-Aslak Valkeapää – Áillohaš

(1943-2001) lea áidna sápmelaš gii dán rádjái lea ožžon Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođabálkkašumi. Dát dáhpáhuvai 1991:s girjjiin Beaivi, áhčážan. Girjjis leat divttat ja boares govat. Dát govat leat vižžojuvvon miehtá Sámi, máddin Nordlánddas ja Trøndelágas Norgga bealde, Jämtlánddas ja Härjedalenis Ruoŧa bealde, ja gitta nuortan Guoládatnjárggas Ruošša bealde. Čálli beales girji lei vuosttažettiin oaivvilduvvon sápmelaš lohkkide, dan dihtii lei deaŧalaš atnit govaid mat gokčet olles ássanguovllu, ja govaid čohkkemii čálli geavahii guhtta jagi boares vuorkkáin sihke Skandinavias, Eurohpás ja USA’s. Divttain lea belohahkii myhtologalaš duogáš, ja girjji namma čujuha sámi myhtii mii čilge manin sápmelaččat sáhttet guorrat sogaset gitta Beaivái, mii lei boares sámi šamánalaš oskku ipmil.

Eanni, eannážan lea Áillohačča maŋimuš girji, ja dat lea oaivvilduvvon nissonlaš nuppebeallin Beaivi, áhčážan-girjái. Girjji almmuhuvvui das mii gárttai Áillohačča maŋimuš konseartan. Dat dáhpáhhuvai Guovdageainnus guhkesbearjadaga 2001, jahkásaš beassášfestivála oktavuođas. Áillohaš doalai konseartta giittusin sámi álbmogii dan inspirašuvnna ovddas man sii leat addán sutnje go leat dorjon olles su dáiddalaš doaimma, mii dan áiggi lei bistán jo njealljelogi jagi! Son lei dalle dearvvasmuvvamin daid váttuin maid lei ožžon biillalihkuhisvuođas mii masá gottii su vihtta jagi das ovdal.

Váttut dahke ahte son ii šat sáhttán juoigat, muhto son dattege rohttii luohtelávlaga ”Sámi eatnan duoddariid” mii lea máinnus Sámieatnamii. Dát lea measta šaddan sápmelaččaid nubbi nášunallávlla, ja olles sále čuožžilii gudnejahttit stuorra dáiddára go luohti váiddui. Skábman seammá jagi Valkeapää jámii mátkkis. Son lei jođus ruoktut Japanis gos lei oassálastán japanalaš ”ráidopoesiija”-čájálmasas, mas máŋga čálli dahket divttaid mat heivejit oktii. Nils-Aslak Valkeapää maŋimuš dikta dán ráiddus lei heiveheapmi su 1984 girjjis Ruoktu váimmus loahpaheamis ”Vuolggán / vai sáhtášin boahtit / manan / vuoi lagabus livččen". Son lei bisánan Helssegii moatti beaivái ohcat arkiivadieđuid muhtun esseijagirjái mainna lei bargamin. Son jámii muhtun ustiba geahčai gean luhtte lei orrumin Helssegis.

Valkeapää lei sihke diktačálli, musihkkár, govvadáiddár ja neavttár. Son ráhkadii álggahanluođi dáro-sámi filbmii Ofelaš, ja sus lei maiddái rolla dán filmmas. Son jođii miehtá máilmmi musihkainis ja divttaidisguin. Muhtun su girjjiin oidno man ollu son jođii, muhto son álo illudii máhccat Sápmái, man dovddai eanemusat iežas ruoktun. Vuos son ásai Davvi-Suomas, muhto fárrii Ivgubahtii maŋŋil biillalihkuhisvuođa. 50-jagiskeaŋkan lei Omasvuona gielddas ožžon nuvttá viessosaji, ja dasa son huksii gávccečiegat vistti. Son lei áiddobáliid fárren dasa ovdal go jámii. Dát viessu, Lásságámmi, gullá dál vuođđudussii ja galgá šaddat dáiddár- ja dutkivistin.

Valkeapää álggahii čállindoaimmas 1971:s esseijagirjjiin suomagillii, Terveisia Lapista. Girji lea maiddá deaddiluvvon dáro- ja eŋgelasgillii. Beaivi, Áhčážan-girjjiin son geahččala ođđa ovttastumiid main čatná oktii sáni ja gova, assosiašuvnna ja sisdoalu. Muhtun divttas sánit leat gilvojuvvon miehtá siiddu eai ge oro moktege gullamin oktii, gitta dassážii go lohkki fuomáša sániid sisdoalus ahte dat govvidit olles boazoealu. Juohke sátni namaha bohcco ja juohke sátni lea earálágán go earát. Sámegillii han gávdnojit ge lohkameahttun bohcconamahusat. Lohkkiide geat eai máhte sáme­giela dát sánit eai mearkkašivčče nu ollu vaikko daid geahččalivčče ge muhtin láhkái jorgalit, muhto maiddái sámegielat lohkkiide geat eai dovdda dáid ealáhussániid lea váttis fáhtet olles teavstta sisdoalu, oaidná gal ahte dát lea sátneeallu, ja sáhttá maid dovdat ahte muhtin sánit leat poehtalaš ráhkadusat. Dákkár vugiiguin čájeha Valkeapää lohkkiide teavstta áddema čikŋodagaid. Go dasa lassin vel dulko čuoggálinjáid mat joatkašuvvet ovttaidsániin viiddáseabbo siidui ja vel nuppi siidui ge, de olles dikta lea johttán – nugo boazo­eallu ge orru leat johtimin.

"Mu ruoktu lea mu váimmus"-oassi Ruoktu váimmus-girjjis lea várra dat teakstabihttá olles sámi girjjálašvuođas mii lea ollen guhkimusat máilbmái Olaus Sirma 1600-jagiid ráhkesvuođadivttaid lassin. Dán teavsttas gávdná vuostá­lagaid guokte máilmmeoainnu, nuppe beales oarjemáilmmi oamastan- ja geavahanvuoiŋŋa, ja nuppe beales dili mii lea vuođđuduvvon fuolkevuhtii ja ovttadássásašvuhtii min lagamus birrasa ektui, nugo dat bohtet albmosii dan vuogis mo álgoálbmogat atnet luonddu árvvus.