ČálliidLágádusa birra CL-Sámi academica GirjjálašvuođaguovddᚠOktavuohta
  Gálvoseahkka lea guorus
 
 
 


Renberg, Elsa Laula , 1877-1931

Sámi organisašuvdnapionera. Riegádan 29.11.1877 Susendalas Aarbortes, Nordlánddas. Váhnemat: Boazosápmelaš Lars Thomsen Laula ja boazosápmelaš Kristina Josefina Larsdotter. Náitalan 1908 boazosápmelaččain Thomas Johnsen Renbergain (1875-1948), boazosápmelačča Per Jonssona ja boazosápmelačča Anne Olsdattera bárdni. Jámii 22.7.1931 Brřnnřyas, Nordlánddas.

Elsa Laula Renberg ásahii máilmmi vuosttamuš sámi searvvi (Ruoŧas) 1904:s ja lágidii vuosttaš riikkaviidosaš sámi čoahkkima Norggas 1917:s.

Go Elsa Laula riegádii, de barggaiga su váhnemat bohccuiguin Helgelándda ja Västerbottena Sámi rádjeguovlluin. Son oaččui vejolašvuođa váldit alit oahpu, maid sámi nieiddat hui hárve besse dan áigge; son váccii realskuvlla Örebros ja jortamovraskuvlla Stockholmmas. 1908:s náitalii son boazosápmelaččain Thomas Renbergain Vaapstes (Vefsn) Nordlánddas, ja čuovvovaš 13 jagis oaččuiga soai guhtta máná, main guokte boarrasepmosa jámiiga unnin. Bearaš ásaiduvai Toven orohahkii, ovdal go 1912:s johte Brurskanken orohahkii ja ásaiduvvo dakka lulábeallái Mossere (Mosjřen).

Stockholmma rájes manná Elsa Laula eallinhistorjjá buohtalaga árra sámi organisašuvdnahistorjjáin. Borgemánu 5. b. 1904 ásahuvvui "Lapparnas Centralförbund" – historjjá vuosttamuš sámi searvi – Stockholbmii, ja Elsa Laula lei jođiheaddji. Seamma jagi almmuhii son gihppaga Inför Lif eller Dřd? Sanningsord i de Lappska Förhĺllandena, mii ee. sáddejuvvui Ruoŧa Riikkabeivviide. Das son válddii ovdan sápmelaččaid vuoigatvuođa eatnamiidda ja čáziide ja skuvlavázzimii. Jagi maŋŋel sáddii Centralförbunda golbma čállosa Ruoŧa gonagassii sápmelaččaid vuoigatvuođaid birra Ruoŧas. Ovtta dáin lei Elsa Laula vuolláičállán, ja son lei okta golmma sápmelaččas geat ožžo audienssa gonagas Oscar 2 luhtte. 1908:s áŋgirušai son ásahit sámi searvvi Helgelándii, Brurskankena sámi searvvi (Brurskankens Lapforening), ja 1910:s ásahii son Brurskankena sámi nissoniid searvvi (Brurskankens Lappekvinde Forening).

Elsa Laula Renberg jođii miehtá Norgga sámi guovlluid Troanddimis lulde Finnmárkui davvin ja doalai logaldallamiid sámi ᚚiid birra, ja su seammaáiggi kommentáhtoriid mielde oaččui son olu fuomášumi ja dohkkeheami juohke sajis. Muhtun logaldallama árvvoštallamis maid son doalai Troanddimis njukčamánus 1914, konkluderii Adresseavisen ná: "Sápmelaččat leat seamma jođánat oahppat ja ipmirdit go eará olbmot. Son lei dego ealli duođaštus dása, dát unna jierbmás sámi nissonaš gii čuoččui das čáppa gávttiinis ja sárdnidii nu vuohkkasit ja čielgasit iežas álbmoga ᚚiin".

Miessemánu 5. b. 1916 čálii Elsa Laula Renberg reivve boazodoalloinspektevrii Kristian Nissenii ahte Brurskankena sámi nissoniid searvvi, gos son ain lei jođiheaddjin, lei pláneme stuora politihkalaš sámi čoahkkima Troanddimis. Son ozai stáhtadoarjaga čoahkkimii ja bovdii Nissena oassálastit. Stáhtadoarjja juolluduvvui ja čoahkkin mearriduvvui dollojuvvot guovvamánu 6.-9. b. 1917. Elsa Laula Renberg lei lágidanlávdegotti jođiheaddji, mas muđui maid ledje dušše nissonolbmot mielde. Čoahkkima váldoᚚit ledje boazodoallu (dán vuolde maiddái boazodoallolága revišuvdna), skuvlaᚚit ja organisašuvdnaoᚚit. Dán maŋemus namuhuvvon ᚚi oktavuođas láidestii Bargiidbellodaga eanemus dovddus agitáhtor Martin Tranmćl digaštallamii.

Olu girječállit leat – ee. su seammaáiggi aviisakommentáraid vuođul – konstateren ahte riikkačoahkkimis ledje riiddut boazosápmelaččaid gaskkas čielga beroštusvuostelasvuođaid geažil. Adresseavisen čálii: "Čoahkkima álggugeahčen juo oaččuimet dakkár ipmárdusa ahte oasseváldit ledje juohkásan guovtti bellodahkii". Dat guokte "bellodatjođiheaddjit" leigga eahpitkeahttá Daniel _Mortenson, Rřrosas ja Elsa Laula Renberg. Son refererejuvvui čuovvovaččat Nidaros-aviissas: "Dat sápmelaččat geat háliidit buvttadit bierggu ožžoše dahkat dan, muhto maiddái mii geain leat sullii 100 heakka galggašeimmet beassat eallit dološ sámi vuogi mielde".

Lea dovddus ᚚi ahte sirdáseapmi árbevirolaš boazodoalus (gos áldduid bohčin lei ealáhusa váldodoaibma) biergobuvttadeapmái dáhpáhuvai mihá árabut Rřros-guovllus go Helgelándda guovddášguovlluin, gos Elsa Laula ja Thomas Renberg doaimmaheigga iežaska ealáhusa. Rřros-guovllus buvttadišgohte muhtumat bohccobierggu dakka maŋŋel 1900. Ledje nappo guovtti goabbatlágán boazodoallovuogi áirasat geat deaivvadedje, geain ledje oalle iešguđetlágán beroštumit das maid sii háliidedje olahit boazodoallolága revideremiin. Daniel Mortenson háliidii integreret boazodoalu Norgga servodahkii ja hábmet lága dan mielde. Elsa Laula Renberg doalahii garrasit dan árbevirolaš, johtti boazodoalus ja áŋggirdii seailluhit sámi árvvuid ja árbevieruid, earret eará boazodoalu siskkáldas, čálikeahtes njuolggadusaid. Daniel Mortensen ii dette beroštan dáin ᚚiin. Son vuostálasttii omd. ahte sámi mánát galge oahppat sámegiela skuvllas.

Finnmárkku sápmelaččat ledje 1920 rádjái ovttasbargan Bargiidbellodagain Stuoradiggeválggaid oktavuođas. Dát lihkostuvai bures danne go sápmelaš Isak Saba válljejuvvui Stuoradiggái sihke 1906:s ja 1909:s. Maŋŋel 1920 manai sámelihkadus olles riikkas dakkár áigodahkii gos geahččaledje bissut bellodatpolitihka olggobealde. Okta deaŧalaš sivva dása lei ođđa válgaortnet Stuoradikkis mii álggahuvvui 1921 válggaid rájes. Dát ođđa ortnet mielddisbuvttii gorrelohkoválggaid, ja sámi organisašuvdnapionerat oidne nappo vejolašvuođa cegget sierra sámi listtuid. Finnmárkkus ceggejedje sámi listtuid 1921:s ja Nordlánddas 1924:s. Boađus lei heittot: 4,5 % jienain Finnmárkkus ja 0,3 % Nordlánddas.

Nordlánddas lei 1924 sámelistu ovttasbargun davvifylkka Henrik Kvandahla ja Elsa Laula Renberg gaskka, gean guovttos lei 1. ja 2. sadji listtus. Listtu namma lei "Nordland fylkes uavhengige, nasjonale folkets valgliste (Alt for fedrelandet)". Sámegillii "Nordlándda fylkka sorjakeahtes, našuvnnalaš álbmoga válgalistu (Visot ruovtturiikka ovddas)". Manne válljejedje áŋggirdeaddjit Norgga-našunalistalaš nama, mii ii obanassiige geažuhan ahte dát lei sámi listu? Finnmárkku listu 1921:s gal baicca gohčoduvvui "Samerne", dahje "Sápmelaččat". Nordlánddas geahččaledje várra dáinnalágiin oažžut eará jienaid go dušše sápmelaččaid jienaid. Seammás lei deaŧalaš muitalit jienasteddjiide ahte eai leat makkárge vuostelasvuođat das ahte leat sápmelaš ja doarjut "ruovtturiikka" Norgga.

Stuoradiggeválggain 1927:s serve fas olu sápmelaččat Bargiidbellodahkii, ja Henrik Kvandahl válljejuvvui Nordlándda várreolmmájin. Elsa Laula Renberg gal ii lean dán ovttasbarggus mielde. 1920-jagiid loahpageaži rájes ja čuovvovaš logijagiid ledje sápmelaččat passiivvalaš politihkalaš áigodagas, mii maŋŋel lea gohčoduvvon "sámi organisašuvdnaeallima fimbuldálvin".

Elsa Laula Renberg áŋgiruššamis adnojuvvo dál stuora árvu olles sámi servodagas. Vuosttaš sámi riikkačoahkkima rahpanbeaivi 1917:s (guovvamánu 6. beaivi), gos son lei primus motor, ávvuduvvo dál Sámi álbmotbeaivin sihke Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

Renberg-bárra lei 1920-jagiin áŋgirit mielde ođđa boazodoalloláhka-proseassas, maid sámi riikkačoahkkin 1917:s lei álggahan. Ođđa láhka mearriduvvui 1933:s, maid Elsa Laula Renberg ieš ii gal beassan vásihit. Son jámii tuberkulose geažil Brřnnřy buhcciidruovttus 1931:s, dušše 53 jahkásažžan. Bĺrd A. Berg