ČálliidLágádusa birra CL-Sámi academica GirjjálašvuođaguovddᚠOktavuohta
  Gálvoseahkka lea guorus
 
Leat go juovlaskeaŋka diŋgomen?
Áigemearri diŋgot lea 16.beaivve juovlamánus vuoi lea sihkar páhkka joavdá ovdal juovllaid.
 
 


Kolpus, Hans Mortensen

Mortte-Hánno, 1803-1880. Oahpaheaddji ja giellabargi. Mortte-Hánno lei riegádan Čoalmmis Mátta-Várjjagis 1803 ja jámii Unjárgii 1880. Son váccii Trondenesa oahpaheaiskuvlla 1827-1830 ja álggii dasto oahpaheaddjin Unjárgii. Čáhcesullo guovllu báhppa Stockfleth, gii lei fárus nammadeamen Kolpusa virgái, fuomášii su giellanávccaid ja bivddii su iežas sámegiel mielbargin. Juo 1831 son johttái Stockfletha mielde Norgga oaivepávpogii ja doppe Köbenhápmanii. Son galggai buoridit iežas teorehtalaš sámegiel oahpuid, vai bastá buorebut bargat jorgalusbargguid, ee. jorgalit kristtalašvuođa oahppogirjjiid ja bippala sámegillii. Stockfleth lei maid geahčastan su Trondenesa oahpaheaiskuvlla sámegiel oahpaheaddjin, go oahpaheaddji Nils Gundersen agáiduvvá. Muhto dan virggi gal oaččui muhtun dáčča teologa.

Oaivegávpogis son logai masá moadde jagi oktanaga guvttiin eará nuorra sápmelaččain, geaid Stockfleth maid lei váldán mielde ohppui. Soai leigga Anders Persen (1813-1867), Deanus eret, ja kárášjohkalaš John Isaksen (1818-1855). Kolpus finai maid Stockfletha mielde Křbenhápmanis, gos soai leigga miehtá dálvvi 1932 hálešteamen ja čielggadeamen Rasmus Raskain sámegiela dutkanbargguid.

Geassit 1833 son fas máhcai Unjárgii, gos son barggai oahpaheaddjin, luhkkárin, diggedulkan, giellabargin ja muhtun áigge maid leansmanin, dassái go fertii heaitit virggistis giđđat 1848. Mii eat dieđe nu vissásit manne son dagai dan, muhto nugo Anders Porsanger ja Nils Gundersen, de son ge gárttai váttisvuođaide su bajábeale eiseválddiiguin.

Hans M. Kolpus veahkehii hui ollu Stockfletha giella- ja jorgalanbargguin, muhto Stockfleth válddii ieš buot rámi go almmustahtii sámás jorgaluvvon girjjiid iežas namas. AaS.